maanantai 5. toukokuuta 2014

Täällä ollaan...

...vaikka hiljaista on ollut blogin puolella. Opiskeluissa on viime metrit menossa ja tekemistä on ollut, mutta antoisaa ja pian jo valmistun. Työnhakua. Uusi työpaikka. Puistoilua. Lenkkeilyä. Arkea ruuanlaittoineen ja siivoiluineen. Iltaisin nukahtamista sohvalle jonkun telkkaohjelman ääreen. Pienen touhujen ihmettelyä. Ihan mahtavaa, kun toisella on jo ihan omat kujeet ja ihan omaa huumoria;) Project life laahaa ainakin kolme viikkoa jäljessä ja blogiin asti en ole saanut sivuakaan sieltä, mutta tulossa on, kunhan... elämä vähän rauhoittuu.

Tämän sivun tein viikonloppuna mökillä viime kesän kuvasta. Kuvassa poika syntymäpäivänsä tienoilla työntää muumikärryä ja tepastelee eteenpäin pitkin kodin lattioita. Meillä muumikärry oli tehokkaana apuna kävelyn harjoittelussa. Puistoissa viime kesän hitti oli työnnettävät kärryt. Nyt ykkösjuttu on isot rekat, joita työnnetään tuhatta ja sataa.  Kuvassa oli niin herkkuvärit, että niistä lähti sivun väritys. Sivulla osallistun p*skiksen haasteeseen #231. Bingorivini on kuusiokulma, kohokuviointi ja teippi. Kuusiokulmat leikkelin vapaalla kädellä tarkoituksella symmetrisen epäsymmetrisiksi, pienet kuusiokulmat kohottelin ja reunoista löytyy teippiä. Otsikon kirjaimet leikkelin itse. Sivu on simppelin selkeä ja ihan kiva minusta ihan näin.

Kiitos kaikille, jotka jaksatte käydä kurkkaamassa harvoin päivittyvää blogiani.

Iloista kevättä!

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Pieni pianisti

P*skarteluhaasteessa #224 haasteena oli käyttää värejä pinkki, craft ja kulta. Aluksi ajattelin, että kulta on tosi haastava värinä, mutta kun lähdin tekemään sivua, niin kullan käyttäminen tuntui luontevammalle kuin pinkin. Taustaan leimasin omatekemän sabluunan avulla kultaista siksakkia. Ompelukoneella surautin ympyröitä ja valkoiseen maaliin lisäsin kultahilettä (mikä tosin ei kovin hyvin näy). Pinkkiä löytyy paperisuikaleesta ja sydännuppineulasta. Tarinointia en ainakaan vielä kirjoittanut, mutta ehkä lisään sen vielä joskus.

Kuva on isäni luota, jossa pieni 8kk ikäisenä kokeili ekan kerran pianon "soittamista". Toivon, että poika innostuu musiikista enemmän kuin vanhempansa. Kun vielä olin kotona pienen kanssa, niin puolivuotiaasta asti kävimme muskarissa. Kotona laulamme, musiikin tahtiin leikimme ja tanssimme. Tarhassa pikkusemme kuulemma tykkää tosi paljon lauluhetkistä.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Ristiäiskortti

Tarvetta oli ristiäiskortille, joten p*skarteluhaasteen #223 innoittamana syntyi tämä aukkokortti. Korttipohjassa oli valmiina sydämen muotoinen aukko, joten hyödynsin sitä ja lisäsin sisäpuolelle kuvan pienestä tytöstä ja linnusta. Halusin kortista hyvin hempeän ja tyttömäisen, joten koristeeksi laitoin kukkia ja viirejä. Kortin tekemiseen meni yllättävän pitkä aika ja valkoinen tausta olisi ehkä kaivannut työstämistä, mutta nyt se meni tällaisenaan veljeni pienelle tytölle, joka sai nimen sunnuntaina. Juhlat on siis juhlittu ja kortti jo annettu, joten hyvillä mielin voin sen jo täällä esitellä. 






torstai 6. maaliskuuta 2014

Hiekkalaatikon reunalla

Skräppihetket haasteessa #29 bingoiltiin. Valikoiduin käyttämään riviä iso kuva, mustavalkoinen ja teipit. Sivun pohjana on valkoinen paperi. Kuviopaperi on jämäpaperin palanen, jolle vihdoin löytyi käyttöä. Kuviopaperin taustalle laitoin tehosteeksi mustan aanelosen. Pilvet on leikattu myös jämäpapereista. Pilvet kiinnitin teipinpätkillä ja koristeeksi lisäsin marimekon vaatteista talteenottamiani vaatelappujen nauhapallukoita. Näyttävät aika hauskoille noin pilvistä roikkumassa. Love-teipinpätkät otin talteen ystävältäni tulleen ystispäiväkortin kirjekuoresta eli ovat uusiokäytössä. Lopuksi lisäsin koristeeksi napin ja pari kameraa.

Kuva on viime lauantailta, kun heti aamusta suuntasin pienen kanssa hiekkalaatikolle ennen päivän muita touhuja. Tykkään ulkoilla pienen kanssa paljon ja läpi talven ollaan puistoiltu välillä tehden lumikakkuja ja välillä hiekkakakkuja. Meillä kovasti tykätään keinua ja laskea "hui" liukumäkeä. Vaikka pieni ulkoilee päivisin paljon jo tarhassa, niin minusta on silti itsestäni kiva vielä iltaisin mennä puistoilemaan tai ainakin vaunukävelylle. Raitis ilma tekee itsellekin ihmeitä, kun päivät pitkät istuu luennoilla (tämäkin viikko pelkkää matematiikkaa, niin onhan sitä päästävä ulos tuulettumaan!) Toki myös oma-aika skräppäillen tekee hyvää ja virkistää.

Kuva on ihan lemppri<3 Räpsäsin sen hyödyntäen kameran itselaukaisutoimintoa. En edes tiennyt osuuko kohdalle, mutta hyvin ollaan kuvaan mahduttu. Minusta on kiva skräppäillä nimenomaan tällaisia arjen tilanteita, hetkiä. Juhlakuvat jäävät yleensä skräppäämättä. Sivusta tuli tosi mieluinen ja maanantaina, kun äitini oli käymässä hän totesi, että yksi kivoimmista minun tekemistäni sivuista. Tuntui aika kivalle kuulla tuollainen kommentti:)

Iloista viikon jatkoa!

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Synttärikortti

Kukka-stanssi-roiskeet

Tänään oli puuhakas päivä. Aamupäivästä kävimme koko kolmihenkinen perheemme kaupungilla kävelyllä. Sitten ruuan jälkeen pieni nukkui päikkärit ja minä ehdin askarrella äidilleni eli nykyään mummille synttärikortin. Päikkäreiden jälkeen suuntasimme mummin synttärikahveille kera valmiin kortin. Kivaa oli. Kahvia meni monta kuppia ja herkkujakin tuli maisteltua. Serkukset leikkivät autoilla ja kasasivat torneja. Kotona ehdimme katsoa vielä pari erää talviklassikosta, jossa kävi hyvin:) Sitten menimme vielä saunaan ja kylpyyn. Nyt on vuorossa äidin oma-aika ja kirjoitan siis täällä ja ehkä vilkaisen muutamaa blogia...

Mutta tämä kortti siis syntyi p*skiksen bingon innoittamana. Kukat löytyvät taustapaperista ja osasta nauhojakin pilkistää pari kukkasta. Kirjaimet on stanssattu vuosia sitten jossain skräppäystapahtumassa (hyvä, et tuli vihdoin käyttöä!) Lopuksi roiskin vielä muutamat valkoiset maaliroiskeet. Nauhat oli pakko lisätä, kun muuten kortti näytti vähän tylsälle.

Synttäreillä ihmettelivät millä ajalla askartelen, mutta hyvinhän sitä kerkeää pienen nukkuessa parin tunnin päikkäreitä. Enemmän se on siitä kiinni viitsiikö askarrella ja kaivaa kamppeita esiin. 

Aurinkoista viikonlopun jatkoa!

perjantai 21. helmikuuta 2014

Palloilija

Lomalla oli pitkästä aikaa mahdollisuus istatahtaa alas ja vähän skräppäillä. Toki olen minä sen verran askarrellut alkuvuodesta, että olen tehnyt elämäni ekaa project lifea, se on tosi kivaa. Oikein odotan aina sunnuntai-iltaa, että pääsen sitä tekemään. Ehkä joskus voisin esitellä project life tuotoksianikin, jos teitä kiinnostaa?

Mutta siis tämä sivu syntyi p*skarteluhaasteen luonnoksen #221 innoittamana. Paperit ovat vanhoja ja vihdoinkin sain ne käytettyä, ovat olleet jotenkin haastavia. Kuvissa on meidän pieni, tuolloin juuri 1vee täyttänyt ja kävelemään oppinut pieni ihminen, joka nyt on jo lähempänä kahta vuotta kuin yhtä. Taidot vaan karttuvat ja housunpuntit jäävät lyhkäisiksi;) Kesällä kävimme tosi paljon puistoissa. Talvisin lähipuistot ovat iltaisin olleet aika hiljaisia, mutta on niissä silti tullut käytyä, mutta onhan se puistoilu toki kesällä kivempaa. Pallot ovat pojasta kivoja ja ukkeli heittää kohta pidemmälle kuin äiti. Takaisin sivuun, sivusta tuli kivan värikäs ja raikas. Tekeminen oli nopeaa ja hauskaa. Vähän lisäilin koristeita luonnokseen verrattuna, mutta muuten noudattelin sitä. Luonnokset on kyllä kivoja, kun ovat niin selkeitä ja antavat sivuille raamit.

Aurinkoista päivän jatkoa!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Pienelle neidille


Kävimme tänään katsomassa veljeni perheeseen syntynyttä pientä tyttöä. Kyllä se oli vaan pieni ja ihana<3 Veimme tuliaisena pienen vaatepussukan ja helistimen ja pitihän toki paketille askarrella korttikin. Tein kortin eilen illalla ilman haasteita tai muuta ideaa. Levittelin lattialle kasan papereita ja koristeita ja lähdin vain kokeilemaan millainen niistä syntyisi.Vuoden eka kortti on valmis ja annettu jo saajalleen. Ja eikun keikun lisää askartelemaan, tästä se lähtee...

Niin ja...
Nykyään on hauska, kun ukkelillemme kertoo, että lähdetään käymään kylässä tai meille tulee joku kylään, niin toinen on ihan täpinöissään. Meillä kun on ovisummeri, niin jos se soi, niin ihan repee liitoksistaan ja voi sitä harmistusta, jos se onkin vain posteljooni tai virhesoitto. Tosi hienosti tänään ukkeli osasi olla vauvan kanssa, silittikin toista. Vauvan isoveljen kanssa sai sitten leikkiä vauhdikkaammin autoilla ja touhuta pienten poikien touhuja:)

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille!