Maja

Majassa on mukavaa. Sen alta voi kömpiä tai sen ali voi tyrkätä autoja äidille. Siellä voi lukea ja vähän hassutella. Se on aika hauska paikka. Äiti keksi sellaisen kerran rakentaa, kun minut piti pitää poissa muista huoneista ja keksiä minulle puuhaa makuuhuoneeseen, kun muissa huoneissa tehtiin vielä uutta lattiaa.

Tein sivun noin tunnissa, rennolla otteella, kahvia samalla siemaillen. Oli hyvä fiilis, joka tarttui myös sivuun. Olin ollut viime viikon keskiviikkona vastaanottamassa tulevia ekoja ja päivästä jäi tosi hyvä fiilis. Odotan jo syksyä... (Voiko syksyä jo odottaa??) No, kyllä minä aion ensin nauttia kesästä:)

Olin tuon keltaisen paperin aikoinaan repinyt kahteen osaan, mutta oli jäänyt kuitenkin käyttämättä. Päätin hyödyntää sen taustana. P*skiksessa oli haasteena resepti: 2 pitsiä, 1 nauha ja ruusuja. Nauhan kiepsautin kuvan ympärille. Pitsiä on kakkupaperissa ja pitsinauhassa. Ruusuja leikkelin jämäkuviopaperista ja yhden paperiruusun laitoin vielä täydentämään sivua. Muuten lisäilin reseptiin filminauhaa, paperisuikaleen, pilven ja loppu silaukseksi piirtelin tusseilla rinkuloita, jotka levitin vesitussilla. Nopeaa tekemistä. Blogiin asti tekstin saaminen ei ollut yhtä nopeaa, sillä sivu on valmistunut tosiaan viime keskiviikkona.

Muuten vaan

 Kun kerran on aikaa, niin päätinpä tulla kirjoittelemaan.

Sivu on valmistunut iät ja ajat sitten, mutta niin kuin monien muiden tekemien sivujen kanssa, niin tämäkään ei ole koskaan blogiin asti päätynyt.

Niin kuin usein minun töissäni, niin tässäkin sivussa on epäonnistuneita kokeiluita, joita sitten olen muilla elementeillä sivuun peittänyt. Muistan kuinka leimailut meni ihan päin puuta ja meinasin jo, ettei sivusta tule valmista. Lopputulos on kaikkien pyörittelyjen ja koriste lisäilyjen jälkeen ihan toimiva. Toisaalta skräppäilyssä on kiva se, että vaikka joku leimailu menisi mönkään tai musteroiske leviäisi, niin yleensä se on jotenkin muokattavissa/piilotettavissa. Kuvassa on tallennettuna vauvavuoden merkkipaaluja, kun herra lähti kunnolla liikkeelle 8kk ja sit edettiinkin vauhdilla ja jo 11kk otettiin ekat askeleet ilman tukea.

 

 Ps. Tässä näkyy näitä epäonnistuneita leimailuja.

Pps. Nyt suuntaan kahville ja hinnoittelemaan kirppiskamppeita.

Mukavaa viikon jatkoa!

Täällä ollaan...

...vaikka hiljaista on ollut blogin puolella. Opiskeluissa on viime metrit menossa ja tekemistä on ollut, mutta antoisaa ja pian jo valmistun. Työnhakua. Uusi työpaikka. Puistoilua. Lenkkeilyä. Arkea ruuanlaittoineen ja siivoiluineen. Iltaisin nukahtamista sohvalle jonkun telkkaohjelman ääreen. Pienen touhujen ihmettelyä. Ihan mahtavaa, kun toisella on jo ihan omat kujeet ja ihan omaa huumoria;) Project life laahaa ainakin kolme viikkoa jäljessä ja blogiin asti en ole saanut sivuakaan sieltä, mutta tulossa on, kunhan... elämä vähän rauhoittuu.

Tämän sivun tein viikonloppuna mökillä viime kesän kuvasta. Kuvassa poika syntymäpäivänsä tienoilla työntää muumikärryä ja tepastelee eteenpäin pitkin kodin lattioita. Meillä muumikärry oli tehokkaana apuna kävelyn harjoittelussa. Puistoissa viime kesän hitti oli työnnettävät kärryt. Nyt ykkösjuttu on isot rekat, joita työnnetään tuhatta ja sataa.  Kuvassa oli niin herkkuvärit, että niistä lähti sivun väritys. Sivulla osallistun p*skiksen haasteeseen #231. Bingorivini on kuusiokulma, kohokuviointi ja teippi. Kuusiokulmat leikkelin vapaalla kädellä tarkoituksella symmetrisen epäsymmetrisiksi, pienet kuusiokulmat kohottelin ja reunoista löytyy teippiä. Otsikon kirjaimet leikkelin itse. Sivu on simppelin selkeä ja ihan kiva minusta ihan näin.

Kiitos kaikille, jotka jaksatte käydä kurkkaamassa harvoin päivittyvää blogiani.

Iloista kevättä!

Pieni pianisti

 

P*skarteluhaasteessa #224 haasteena oli käyttää värejä pinkki, craft ja kulta. Aluksi ajattelin, että kulta on tosi haastava värinä, mutta kun lähdin tekemään sivua, niin kullan käyttäminen tuntui luontevammalle kuin pinkin. Taustaan leimasin omatekemän sabluunan avulla kultaista siksakkia. Ompelukoneella surautin ympyröitä ja valkoiseen maaliin lisäsin kultahilettä (mikä tosin ei kovin hyvin näy). Pinkkiä löytyy paperisuikaleesta ja sydännuppineulasta. Tarinointia en ainakaan vielä kirjoittanut, mutta ehkä lisään sen vielä joskus.

Kuva on isäni luota, jossa pieni 8kk ikäisenä kokeili ekan kerran pianon "soittamista". Toivon, että poika innostuu musiikista enemmän kuin vanhempansa. Kun vielä olin kotona pienen kanssa, niin puolivuotiaasta asti kävimme muskarissa. Kotona laulamme, musiikin tahtiin leikimme ja tanssimme. Tarhassa pikkusemme kuulemma tykkää tosi paljon lauluhetkistä.

Ristiäiskortti

Tarvetta oli ristiäiskortille, joten p*skarteluhaasteen #223 innoittamana syntyi tämä aukkokortti. Korttipohjassa oli valmiina sydämen muotoinen aukko, joten hyödynsin sitä ja lisäsin sisäpuolelle kuvan pienestä tytöstä ja linnusta. Halusin kortista hyvin hempeän ja tyttömäisen, joten koristeeksi laitoin kukkia ja viirejä. Kortin tekemiseen meni yllättävän pitkä aika ja valkoinen tausta olisi ehkä kaivannut työstämistä, mutta nyt se meni tällaisenaan veljeni pienelle tytölle, joka sai nimen sunnuntaina. Juhlat on siis juhlittu ja kortti jo annettu, joten hyvillä mielin voin sen jo täällä esitellä. 

Hiekkalaatikon reunalla

Skräppihetket haasteessa #29 bingoiltiin. Valikoiduin käyttämään riviä iso kuva, mustavalkoinen ja teipit. Sivun pohjana on valkoinen paperi. Kuviopaperi on jämäpaperin palanen, jolle vihdoin löytyi käyttöä. Kuviopaperin taustalle laitoin tehosteeksi mustan aanelosen. Pilvet on leikattu myös jämäpapereista. Pilvet kiinnitin teipinpätkillä ja koristeeksi lisäsin marimekon vaatteista talteenottamiani vaatelappujen nauhapallukoita. Näyttävät aika hauskoille noin pilvistä roikkumassa. Love-teipinpätkät otin talteen ystävältäni tulleen ystispäiväkortin kirjekuoresta eli ovat uusiokäytössä. Lopuksi lisäsin koristeeksi napin ja pari kameraa.

Kuva on viime lauantailta, kun heti aamusta suuntasin pienen kanssa hiekkalaatikolle ennen päivän muita touhuja. Tykkään ulkoilla pienen kanssa paljon ja läpi talven ollaan puistoiltu välillä tehden lumikakkuja ja välillä hiekkakakkuja. Meillä kovasti tykätään keinua ja laskea "hui" liukumäkeä. Vaikka pieni ulkoilee päivisin paljon jo tarhassa, niin minusta on silti itsestäni kiva vielä iltaisin mennä puistoilemaan tai ainakin vaunukävelylle. Raitis ilma tekee itsellekin ihmeitä, kun päivät pitkät istuu luennoilla (tämäkin viikko pelkkää matematiikkaa, niin onhan sitä päästävä ulos tuulettumaan!) Toki myös oma-aika skräppäillen tekee hyvää ja virkistää.

Kuva on ihan lemppri<3 Räpsäsin sen hyödyntäen kameran itselaukaisutoimintoa. En edes tiennyt osuuko kohdalle, mutta hyvin ollaan kuvaan mahduttu. Minusta on kiva skräppäillä nimenomaan tällaisia arjen tilanteita, hetkiä. Juhlakuvat jäävät yleensä skräppäämättä. Sivusta tuli tosi mieluinen ja maanantaina, kun äitini oli käymässä hän totesi, että yksi kivoimmista minun tekemistäni sivuista. Tuntui aika kivalle kuulla tuollainen kommentti:)

Iloista viikon jatkoa!

Synttärikortti

Kukka-stanssi-roiskeet

p*skarteluhaasteen #222 bingorivini

Tänään oli puuhakas päivä. Aamupäivästä kävimme koko kolmihenkinen perheemme kaupungilla kävelyllä. Sitten ruuan jälkeen pieni nukkui päikkärit ja minä ehdin askarrella äidilleni eli nykyään mummille synttärikortin. Päikkäreiden jälkeen suuntasimme mummin synttärikahveille kera valmiin kortin. Kivaa oli. Kahvia meni monta kuppia ja herkkujakin tuli maisteltua. Serkukset leikkivät autoilla ja kasasivat torneja. Kotona ehdimme katsoa vielä pari erää talviklassikosta, jossa kävi hyvin:) Sitten menimme vielä saunaan ja kylpyyn. Nyt on vuorossa äidin oma-aika ja kirjoitan siis täällä ja ehkä vilkaisen muutamaa blogia...

Mutta tämä kortti siis syntyi p*skiksen bingon innoittamana. Kukat löytyvät taustapaperista ja osasta nauhojakin pilkistää pari kukkasta. Kirjaimet on stanssattu vuosia sitten jossain skräppäystapahtumassa (hyvä, et tuli vihdoin käyttöä!) Lopuksi roiskin vielä muutamat valkoiset maaliroiskeet. Nauhat oli pakko lisätä, kun muuten kortti näytti vähän tylsälle.

Synttäreillä ihmettelivät millä ajalla askartelen, mutta hyvinhän sitä kerkeää pienen nukkuessa parin tunnin päikkäreitä. Enemmän se on siitä kiinni viitsiikö askarrella ja kaivaa kamppeita esiin. 

Aurinkoista viikonlopun jatkoa!